Olin tänään tosiaan siellä keskustassa. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa nuorisokahvilassa oli bändi-ilta ja siellä sitten pyörin ympäri paikkaa kuin olisin ollut melkeinpä ehkä työntekijä. Ei siinä mitään, olen minä siellä töissä ollut ennenkin. Mutta hih, kivaa oli kyllä. Ja siitä aasinsiltana otsikkoon viitaten: en voinut olla katselematta mahdollisia potentiaalisia miesehdokkaita. Ja ehkä vähän vähemmänkin potentiaalisia. Ylipäätään miehiä! Tai no, suurin osa niistä oli kyllä ihan poikasia vasta (ja ei, en ole mikään pedofiili, joka sekaantuu -95 vuosimallia oleviin lapsosiin). Ja voi että, siellä oli yksi niin suloinen tapaus ettei mitään rajaa. Sillä oli pieni ärrävika (ei kun ominaisuus! se on ominaisuus, hitto vie!) ja se oli muutenkin niin söpö että huhhuh. Facebookia kivasti apuna käyttäen hieman stalkkasin ja sain selville, että se on jopa hieman vanhempi kuin minä. Ja aijai, vaikka toisin todellakin luulin, se tykkää tytöistä! Mutta. Minähän en tietenkään uskaltanut sanoa sille oikein mitään. Vähän ehkä vaan tuijotin sitä koko ajan. Ei se varmaan siltikään huomannut. Ja ihan hyvä niin. Päätin, etten edes yritä iskeä ketään ennen kuin olen saanut itseni vähän parempaan kuntoon.

Ja siitä kivasti aasinsiltana jälleen seuraavaan asiaan. Se tämän päivän urheilu... Olen oikeastaan ihan ylpeä itsestäni. Rääkkäsin itseäni juoksumatolla huimat puoli tuntia. Hiphei, not so much. Välillä kävelin nopeasti, välillä oikeasti juoksin ja lopuksi vedin vielä ihan kunnon juoksuspurtin. Pääsin huimat 3,2 kilometriä sen mittarin mukaan, mutta olen ihan varma, että se valehtelee. Se liikkui niin kamalan hitaasti koko ajan. Mutta ei siinä vielä kaikki! Sen lisäksi kävelin vielä hetki sitten noin kahden kilometrin matkan, kun tulin mummolaan. Eli tänään sellainen about 5,5 kilometriä kävelyä / juoksua. Parempi tuo on kuin ei mitään, todellakin. Ja ihan hyvä aloitus. Huomenna olisi töitä. Sitä ennen voisin juoksennella sen puoli tuntia ja sitten vielä pyöräillä sen kahden kilometrin matkan bussipysäkille. Illalla joudun sen pyöräilemään vielä takaisinkin. Lisäksi työkseni siivoan tätini luona, eli sielläkin tulee sitten liikuttua kun saan heilua monta tuntia imurin ja mopin kanssa. Yay! Voi kun vaan jaksaisin aamulla tehdä tuon juoksun. Wish me luck!

"Hei, oletko yksi heistä
Joka eksyi maailmaan eikä tietä löydä?
Ei oo valmis kukaan meistä
Kunnes arkun kansi suljetaan

Kuolleen puun alta
Näet sen ainoalta oksalta
Riippuu elämäs pieni kartta
Jonka aukaiset, se käsiisi hajoaa

Maa tuntuu aukeevan alta
Se hauraan maailmas seinät halkeilemaan saa
Mut tuntuis vaikeemmalta
Jos ei silmiin pystyis katsomaan omaa vihollistaan

Kuolleen puun alta
Näet sen ainoalta oksalta
Riippuu katkenneet nuolet
Jotka eri suuntiin oikeaa tietä osoittaa"