Ensimmäistä kertaa kieltäydyin yövierailusta. En olisi halunnut ja luulen, että tulen vielä laittamaan hänelle viestiä, että tulkoon jos todella haluaa, mutta silti. Pystyin siihen ainakin tämän verran.

"Saanko tulla sun viereen yöksi?"
"Mun pitää herätä aikasin."
"Ai. No mutta.. Saanko silti tulla sun viereen?"
"Mä en jaksais taas tapella. Muistatko mitä kävi viimeks?"

Sanoi muistavansa, eikä hänkään tahtoisi riidellä. Tahtoisi vaan päästä viereeni. Ja lopulta käski unohtamaan koko jutun.

"Kyse ei oo siitä ettenkö mä haluais. Mä en vaan tiedä pystynkö mä.."

Niin. Mitä minun oikein pitäisi tehdä? Olen miettinyt tätä suhdetta koko päivän! Enkä nyt oikeasti osaa vastata kysymykseeni. En tiedä, haluanko enemmän erota vai jatkaa. En todellakaan tiedä.

It's a touch without feelings
It's a kiss without love
It's the faith that we're losin and the truth that we hide
It's a tear without cryin
It's a word with no sound
It's my heart full of sorrow and a lover left behind

It's a room full of silence
It's a day without light
Well, anger keeps risin, and theres nothing left to say
Put your face at the window
It's the world passing by
And the life that we shared and the love that belonged
Turned to pain along the way