Jännä ilta, jälleen kerran. Pääsin töistä yhdentoista aikaan ja suunnistin siitä Välikäden (kyllä, erittäin hyvä lempinimi!) seurueen luo. Kappas kummaa, tämä eräs mielenkiintoinen mieskin oli siellä. Taidanpa oikein hienosti nimetä hänet Leijonaksi. Älkää edes kysykö. Anyway, sattuipa niin, että mentiin sitten erään hyvän ystäväni luo. Enkä edes tiennyt, että olimme menossa sinne ja että nämä ihmiset ylipäätään tunsivat hänet tai hänen poikaystävänsä. On tämä maailma pieni, kas kummaa.

Välillä oli hyviä hetkiä ja välillä taas vähän huonompia. Ihan normaalia. Mutta ne pienet vilkaisut, leikkimieliset tönimiset ja vitsit... Teki mieli hajota. Ei oikeastaan erityisesti Leijonan takia, vaan siksi, koska jälleen aloin miettiä omia vikojani ja puutteitani ja sitä, miksi en kelpaa. Mielessä pyöri vain yksi ainut kysymys: "miksi?".

Ilmeisesti pitäisi heidän kanssaan lähteä liikenteeseen huomennakin. Bingossa täytyy ainakin käydä, mutta vähän lupailin, että lähden heidän mukaansa. Taidan jotenkin alitajuisesti nauttia tästä itseni kiduttamisesta. Mutta yritin selittää tätä tilannetta itselleni sillä, että mieluummin heilun vaikka tuossa porukassa kuin istun yksin kotona miettimässä liian pelottavia ajatuksia. Turvallisempaa minulla on siellä.

Juurikin nyt tein päätöksen. Vaikka Leijona siellä huomenna olisikin, en aio antaa sen pilata fiiliksiäni. Minä haluan pitää hauskaa ja unohtaa kaiken mahdollisen turhan ja ahdistavan. Aion puhua hänelle normaalisti, ihan kuin kenelle tahansa. Huomisesta tulee hyvä päivä, tapahtuipa mitä tahansa. ja tämä päätös pitää. Piste.

Tänä yönä voisin nukkua pitkästä aikaa vähintään kymmenen tuntia. Aika alkaa nyt! ^__^

"I just wanna scream and lose control
Throw my hands up and let it go
Forget about everything and runaway, yeah
I just want to fall and lose myself
Laughing so hard it hurts like hell
Forget about everything and runaway, yeah"