Näin torstaina opettajani. Hän sanoi, että hänen pitäisi suhtautua minuun ja tähän asiaan kuten opettajien täytyisi suhtautua oppilaisiin. Mutta hän ei osaa, koska minusta on muutaman vuoden opiskelujeni takia tullut hänelle tärkeä. Niin paljon hyvää ja pahaa olen käynyt tässä ajassa läpi ja hän on ollut tukenani koko ajan. Lähestulkoon. Hän sanoi, että kuullessaan viiltelystäni, hänestä tuntui samalta kuin jos hänen oma tyttärensä tekisi niin. Ja hän sanoi tekevänsä asialle jotain, ellen itse lopeta. "Varsinkin jos sinä nautit siitä." En minä sitä silti aio lopettaa. Ei tämä voi mennä yli. En ainakaan usko. Niin.

Perjantaina puhuin työpaikkaohjaajani kanssa. Saimme asiat kutakuinkin sovittua ja nyt ainakin melkein tiedän, millaisen ammattiosaamisen näytön teen. Lisäksi olisi vielä paperityöt ja tehtävät. Ei kiitos, mutta ei ole vaihtoehtoja.

Eilen kävin hoitamassa kummityttöäni jokusen tunnin verran. Pieni oli vähän kiukkuinen eikä oikein tahtonut nukkua päiväunia. Väsyneitä olimme molemmat. Sen jälkeen minun piti (kyllä, piti :D) lähteä viihteelle kaverini ja hänen kavereidensa kanssa. Tulihan siinä sitten otettua, mutta päädyin onneksi lopulta kotiin yöksi. Ja ihan yksin. Enkä pahasti edes säätänyt kenenkään kanssa. Hieman nuolauduin vain. Ja jutut olivat taas vähän sitä ja tätä. Hauskaa oli kyllä, sitä en kiellä. Ja taas tuntui meikäläisellä vientiä riittävän. Voisiko joskus joku minulle sopiva tapaus osua kohdalle? Enkä nyt tarkoita pelkästään ulkonäöllisesti. Nämä muut vaan ovat luonteeltaankin olleet jotenkin... Vääränlaisia.

Löysin tatuoinnilleni suunnittelijan. Ystäväni lupasi yrittää piirtää sen ja hänen taitoihinsa kyllä luotan. Hienoa! Jos tammikuussa saisin viimeistään saisin hieman lisää mustetta ihooni. Hurjan paljon kyllä himoitsen kuvaa olkapäähäni. Kaveri siihen eilen piirteli hienoja kuvia ja tuossa kyllä näyttäisi jälki niin upealta. Se täytyy pistää harkintaan myös. Toisin sanoen minulla olisi nyt toiveissa tavallaan kolme tatuointia. Periaatteessa kaksi, mutta... Yhdessä on kaksi erillistä kuvaa vaikka ne samaa aihetta on, mutta silti. Menipäs nyt hirvittävän vaikeaksi. ^__^'

Ja tammikuussa minulle tulee rottavauvoja. Pieniä ihania rakkaita. Ne kyllä syntyvät jo tämän kuun lopussa, mutta joulun jälkeen ne olisi vasta mahdollista saada kotiin. Tammikuussa saan taas hieman lisää rahaa, joten onnistuu tuo hoitaminenkin sitten paremmin, kun on varaa ostaa ruokaa sun muuta niille. ^__^ Voi, minä niin hemmottelen ne ihan piloille! ♥ Sitten minulla on pari ihanaa pientä murusta, joita rakastan aivan ylipaljon.