Ajatukset pyörii jossain aivan muualla, kuin missä niiden pitäisi. Oikeastaan niiden ei periaatteessa tarvitsisi pyöriä missään, mutta kaikista vähiten tässä henkilössä. Taidan olla taas sekoamispisteessä. Huomaan, että entinen Feral on tullut takaisin. Tuosta noin vaan unohtuu vanhat tapaukset ja mieleen tulee aivan uudet ihmiset. Tuntuupa väärältä.

DJ:stä ei ole kuulunut mitään. Ei yhtään mitään. Enkä itsekään ole hänelle puhunut sen säälittävän viestin jälkeen. En uskalla edes pyytää anteeksi lapsellista käytöstäni. Olkoon. Oikeastaan tuntuu helpottavalta, kun ei tarvitse puhua hänelle. Ehkä hän ei sitten lopulta olekaan minun tyyliseni ihminen. Parempi näin.

Eilen istuin taas siellä samassa baarissa, missä silloin joskus törmäsin siihen Rokkipoikaan. Nyt olin tavallaan töissä, ovella lipunmyyjänä. Oli hauskaa, tienasin kolme drinkkilippua ja jonkun aivan randomin jätkän puhelinnumeron (tosin taitaa kyllä jäädä soittamatta :'>) ja näin paljon tuttuja. Loppuillasta töiden jälkeen pääsin jopa rentoutumaan ja juomaankin. Pari tuntia aikaa ennen pilkkua, tuli sitten otettua melko nopealla tahdilla. Hauskaa oli silti, enkä tällä kertaa tehnyt mitään, mitä voisin näin jälkeenpäin hävetä tai harmitella. Paitsi... Niin no niin.

Kovasti yritän nyt unohtaa taas nämä ajatukset. Miehestä en uskalla kertoa täällä yhtään mitään. Saattaisi tulla ainakin yhdeltä kaverilta hieman kommenttia. Enkä hänestä oikeastaan mitään tiedäkään. Silti jostain syystä tuntuu, että olen nyt jo puhunut ihan liikaa. Mutta eiköhän tämä tästä. Fiksuinta olisi vaan antaa olla ja unohtaa, koska nothing's never gonna happen, mutta ehei. Feral on tyhmä tyttö ja jatkaa ajattelemista. Mihin olenkaan itseni taas sotkenut...

Taidan jatkaa True Blood-maratonia. Koomapäivät kunniaan!