Pitkästä aikaa tunnen oloni onnelliseksi. Ja samaan aikaan pelkään ihan liikaa. Ja vainoharhailen. Ei tässä viikossa oikein paljoa kerrottavaa ole. Siksi puhunkin nyt lähinnä vain tästä illasta.

Olen katsonut viime aikoina aivan liikaa kauhuelokuvia. Sekin saattaa olla osaksi syynä siihen, etten ole saanut nukuttua kunnolla. Sain unilääkkeitä unirytmini korjaamiseksi ja kyllähän ne jossain määrin auttavat. Ongelma on kai vaan lähinnä siinä, etten tahdo mennä nukkumaan. Viime yönä tosin halusin nukkua ja minua väsyttikin aivan liikaa, mutta en silti unilääkkeistäkään huolimatta saanut unta. Parin tunnen päiväunet kenties vaikuttivat asiaan hieman.

Anyway, tulin kotiin vajaa kahdentoista aikaan. En tiedä näinkö harhoja vai oliko siellä oikeasti jotain, mutta olen aivan varma, että näin about 50 metrin päässä jotain kammottavaa. Se oli vähän niin kuin iso koira tai sitten siellä oli joku ihminen. En minä tiedä. Mikään puu se ei voinut olla, koska se oli keskellä tietä. En nähnyt liikkuiko se, koska siinä vaiheessa aloin kävellä supernopealla tahdilla enkä kovin montaa kertaa uskaltanut vilkaista taakseni. Soitin jopa kaverilleni, joka oli ikäväkseni jo nukkumassa. Onneksi hän ei suuttunut herätyksestä, ymmärsi kyllä kun tämän tilanteeni tietää. Otin pari rauhoittavaa, kun pääsin kotiin ja nyt on jo helpompi olla. Lähestulkoon tärisin ja ihan oikeasti pelkäsin siinä vaiheessa, kun astuin pimeään asuntooni ja yritin sytyttää valoja. Olen ilmeisesti tulossa hulluksi.

Ja sitten syy siihen, miksi olen onnellinen. Ja miksi tulin näin myöhään kotiin. En voi lopettaa hymyilemistä, nyt kun tuosta äskeisestä paniikista pääsin yli. Vietin tämän illan erään mukavan miehen kanssa. Mitään sen suurempaa ei tapahtunut, makoilimme vain kivasti sohvalla ja katsoimme pari elokuvaa. Hänen kanssaan oli aivan liian hyvä olla. Minussa huusi taas kaksi eri Feralia. Toinen halusi istua siellä pidempään, pysyä hänen luonaan, ja toinen käski juosta pakoon. En tiedä mistään mitään, enkä ymmärrä itseäni. Tässä vaiheessa tahdon kuitenkin kerrankin ajatella järkevästi ja olla miettimättä asioita liian pitkälle. Enkä halua kertoa vielä tässä vaiheessa tämän enempää. Jotain tapahtuu jos on tapahtuakseen, mutta olen kuitenkin melko optimistinen tämän jutun suhteen. Ehkäpä, ehkäpä.

"This could be the start of something new
It feels so right to be here with you"