Feral kävi tänään baarissa muutamalla. Ja voi hyvää päivää, kuinka ihanan miehen hän sieltä bongasikaan! Rokkipoika, hyvännäköinen ja ja ja. Omnomnom. Nyt ei tule fiksuja sanoja. Sain aikaiseksi muutaman katsekontaktin. Pitkän sellaisen. Oh my... Hetken aikaa jo toivoin, että hän olisi tullut juttelemaan. Ja kovasti hätkähdin yhdessä vaiheessa, kun hän seisahtui taakseni ja alkoi puhua, mutta hänellä olikin vain asiaa tutulle baarimikolle. Eipähän siinä. Tykästyin. Niin paljon, että oli pakko aloittaa Facebook-stalkkaus. Löysin kyllä erään toisen rokkipojan hänen seurueestaan, mutta tätä kyseistä tapausta en vain bongannut. No can do. Täytyy ehkä huomenna kysellä kaveriltani, onko hän mahdollisesti menossa sinne taas. Jos liittyisi töiden jälkeen hänen seuraansa ja toivoisi kovasti, että tämä ihana mies ilmestyisi taas paikalle.

Olipas piristävää kyllä, pakko myöntää. Kannatti lähteä.

Niin tosiaan, lauantaina on sitten tosiaankin lähtö sinne mökille. Hyvää seuraa ja hauskanpitoa. Voiko enempää toivoa? Tykkään, hyvin paljon. Pääsee taas nollaamaan ajatuksia. Ehkä uskallan nollata niin paljon, etten todellakaan muista mitään. Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato.