Asun tällä hetkellä isoäitini luona. Muuten en tilanteestani valita, hän on todellakin ihan mielettömän ihana ihminen ja saan olla täällä ihan oma itseni ja tehdä mitä haluan. Mutta. Matkaa keskustaan on noin 20 kilometriä. Tänäänkin haluaisin käydä keskustassa näkemässä kavereitani, mutta milläpä sinne menen? Kunto ei todellakaan riitä tuon matkan pyöräilemiseen. Bussit kulkevat todella huonosti. Voisin kysyä isoäidiltäni, jos hän haluaisi vaikka autolla hieman ajella, mutta toisaalta.. Ahdistavaa. Lisäksi tahdon oman kodin, minkä saan sisustaa haluamallani tavalla ja missä saan olla ihan omassa rauhassani ja minne voisin kutsua ystäviä iltateelle. Tämä kaupunki vaan on siitä surkea paikka, ettei täältä tahdo löytyä oikein mitään. Ja jos jotain löytyykin niin joko ne on ihan ylihinnoiteltuja tai sitten ne on jo vuokrattu siinä vaiheessa kun minä yritän ottaa vuokranantajaan yhteyttä. Ei kai auta muuta kuin jatkaa yrittämistä. Eihän tämä tilanne tästä muuten muutu.

Ja mitä siihen kolmen tunnin juoksumaton rääkkämiseen tulee... Olen taas kovin pettynyt itseeni. En ole vieläkään saanut mitään aikaiseksi. Tein uuden päätöksen ja juoksen tänään vain tunnin. Sitten ehkä ehdin vielä keskustaan. Ei pitäisi asettaa itselleen tavoitteita ja tehdä lupauksia, joita ei kuitenkaan pysty pitämään. Tai pystyisi jos viitsisi. Jos...